Asiat ovat alkaneet jokseenkin järjestyä. Tänäaamuna heräsin kännykän tärinään yhdeksän maissa, äitini soitti ties kuinka monetta kertaa. Hän halusi viedä minut Kodin ykköseen, ehtona oli olla kymmeneen mennessä kotona. Näinpä lähdimme poikakaverini kanssa ajelemaan kohti kotia ja olimme kuin olimmekin ajoissa. On mukava tunne kun tulee taas kohdelluksi ihmisenä ja ei tarvitse riidellä muutosta. Sain vaikka mitä uuteen kotiini!

Sokerina pohjalla, saan mukaani vanhojakin tavaroitani kotoa, sänkyä ja huonekaluja, muun muassa isoveljeni vanhan 3 tuolia + nätti puupöytä keittiöön. Astiat olen kerännyt jo aikaa sitten ja väliaikaiset aterimet ostin vähän reilulla kympillä Ikeasta. Kivaa kivaa. Eipähän tarvitse enää stressata tavaroiden puolesta. Kannattaa aloittaa tavaroiden kerääminen pariakin vuotta ennen suunniteltua muuttoa, meillä Anun kanssa ainakin helpottanut rutkasti. Ja tietenkin hyödyntää vanhat tavarat vaikkapa tuunaamalla. Monista puutavaroista saa nättejä hiomalla ja lakkaamalla kivanvärisiksi, kaappeihin voi vaikka vaihtaa nykyaikaisemmat kahvat jos siltä tuntuu. Itse en näin jaksa tehdä, mutta siskoni on innokas uudistamaan kaikenlaista, aion turvautua häneen näissä asioissa :) Pakkaaminen kannattaa aloittaa ajoissa! Tämä pakkaamattomuus ja sekasorto vain lisää stressiä näin kirjoitusten lähestyessä.

Edelleen kylläkin jännittää vuokrasopimus, saadaankohan me Anun kanssa ajoissa kaikki paperit sinne toimistolle? Pistin nyt koulusihteerin lisäksi rehtorille vetoavan sähköpostiviestin, toivottavasti kivinaamat siellä suunnalla heltyvät ja vaikkapa faksaavat Hoasille tarvittavat läsnäolotodistukset. Ja sitten ne vielä Hoasilla saisivat myöntää vastaanottaneensa ne. Huomenna soitan vielä ahdistelevia puheluita koululle. Eiköhän kaikki järjesty :)