Kun tulimme ulos Prismasta, taivaalta tuli vettä kuin sangosta, taisi pari ukkostakin välähtää. Suunnitelmanamme oli bussiretki kämpälle, mutta vesisade vei siltä jalat altaan alkuunsa. Menimme autokyydillä.

Eilinen ja tämä päivä ovat olleet yhtä sekamelskaa, sekoitus kiirettä, suunnatonta iloa ja päätöntä häsläämistä. Eilen (toistan nyt vähän Anua) tosiaan saimme yllätykseksemme avaimet käteen vaikka olimme odottaneet pääsevämme vasta solmimaan vuokrasopimukset. 

Nyt on paljon asioita joita hoitaa, mutta onneksi myös jo hoidettuja asioita. Alkuperäinen suunnitelma tavaroiden kuljettamisessa oli lainata peräkärryä isäni työpaikalta, mutta äitini oli niin innoissaan koko muuttamisesta, että kuljetimme kaksi sänkyä peittoineen muineen ihan tuikitavallisella perhepeugeotilla. Autosta laitoimme alas kaikki tuolit, lukuunottamatta kuljettajan tuolia ja sen takana olevaa tuolia, ja väänsimme ja väänsimme sängyt vaaka-asennossa autoon. Ajoimme kaksi kertaa uuden asuntoni ja edellisen kämppäni väliä.

Olemme Anun kanssa hyvin tarkkoja siivousasioista. Ovessa luki saapuessammekin 'Loppusiivous valmis', mutta puunasimme silti asunnon uudestaan. Wc:ssä oli pieni tervehdys istuimella, mutta muuten koko asunto oli tiptop-kunnossa.

Illallinen oli kyllä lupaava, aitoa opiskelijahenkeä, todella tyypillistä. Lattialla hämärässä valaistuksessa.. valkoiset seinät, puutteelliset välineet. Ihanan alkukantaista. Anu kertoi aamulla, että yöllä oli kuulemma pidetty juhlaa jossain päin taloa. Tosin Anu myös kuulleensa paljon muutakin, puoliunisena.. :D Oma hengityskin saattaa joskus kuulostaa todella äänekkäältä. Pidin sitä huvitttavana :)

Tänään olen roudannut suurimman osan tavaroistani jo oikeaan osoitteeseen. Pistimme myös molemmat muuttoilmoituksemme Itellan kautta postille ja maistraattiin, tai minne ikinä menivätkään, todella kätevä kun ilmoituksen voi hoitaa netissä, kunhan vain omaa nettipankkitunnukset.  Tai siis Itellan sivujen kautta löysin tieni tänne. Nopeaa ja näppärää. Helpottaa kiireisen opiskelijan elämää muuttohärdellin keskellä.

Sähkösopimuksen kanssa olisimme voineet olla huomattavasti aikaisemmassa, solmin tänään meidän molempien puolesta netissä, käytämme Helsingin Energian kaukolämpöä, kerrostaloissa käytetään usein kaukolämpöä. Siellä piti arvioida omaa kulutusta, en muista kovin tarkasti enää yläasteeltä, että miten sitä energiankulutusta tarkkailtiinkaan, mutta aion vielä selvittää asian ja palauttaa hyödyllistä tietoa mieleeni. 

Tajusimme Anun ja tämän kaverin kanssa tänään, että asunnossa toimii kyllä sähköt käytettävissä, mutta ne täytyi pistää päälle sulakekaapista. Uskoisimme käyttämämme sähkön olevan sitä remonttisähköä, se varmaan on mitoitettu loppumaan maanantaihin mennessä, mutta toivottavasti se on vielä huomenna siellä, että ehtisin imuroimaan sänkyni ja petauspatjani ynnä koko muun tilan. Sähkösopimuksemme alkaa kai torstaina, ainakin Helsingin Energian sivuilla mainittiin sen kestävän neljä arkipäivää. Sinne saa myös soittaa jos tarvitsee sähköä nopeammin, mutta se numero ei ikävä kyllä ole käytössä viikonloppuisin, arkisinkin maanantaina kuuteen ja muulloin neljään.

Huomenna näkee sitten mitä kaikkea Anu on saanut aikaan. Sellainen duracelpupu se tyttö on, että en kyllä kovin pessimistisellä mielellä huomenna avaa ovea. Oman asunnon ovea!