Niin, ei taida olla nuo koneet veressä, ei. Tutustuin tänään uuteen ystävään. Tai no taitaa meidän suhde olla vasta aluillaan, emme oikein ymmärrä toisiamme. Tämä kovapintainen ystäväni osaa olla joskus hankala. Ja hän on maksullinen, se on pieni hidaste kumppanuudessamme. En myöskään tiedä paljon hän syö, joten ruokin häntä vähän satunnaisilla määrin. Uskon kuitenkin, että ajan myötä meidän yhteiselomme alkaa kukoistaa.

Pesin tänään ensimmäisen kerran pyykkiä Hoasilla. Ensinnäkin, minulta meni 20 minuuttia koko pesutuvan etsimiseen. En oikein ilmeisesti osaa lukea ovia, sillä kävin kyllä pohjakerroksessa vilkuilemassa pyykkitupaa, mutta en löytänyt kuin varastotilaa. No, ei se mitään. Mutta oli kyllä oma haasteensa pyykkikoneen käyntiinsaannissakin :D

Minua ennen tuvalla oli pyörinyt mies, joka aikansa kuluksi, lukkojen taakse jääneenä, oli käynyt pyykkäämässä pari vaatekappaletta. Hän oli painanut pesukoneen hätäseis-nappulasta pois päältä. Kummastelin konetta jonkin aikaa. Ei puhu eikä pukahda. Kone on maksullinen. Soitin automaattiin maksaakseni pyykkäykseni ja lueskelin samalla ohjekirjaa. Tarvitsin Anun apua, joten kilautin hänellekin. Pyykkipäiväni päättyi loppujen lopuksi ihan onnellisesti. Pyykkini tuoksuivat puhtaille, pesukone oli ehjä ja tutustuin yhteen naapureistani. Ensi kerralla uskon jo osaavani paremmin :)