Minusta on inhottavaa olla ahne. Jos minulla on jotain, jaan sen mielelläni muiden kanssa. Tämä juontaa juurensa luultavasti lapsuudesta jolloin äiti monesti haukkui minut itsekkyydestäni. Nyt olen oppinut että jaettu ilo on moninkertainen!

Kutsuin eilen Barcelonaporukan syömään illallista. Tarkoitus oli muistella matkaa hyvän ruuan merkeissä ja itselleni ehkä vähän korvata saamaani tukea (myös taloudellista) matkan loppupuolella. On ihanaa kun ystävät ajattelevat myös muiden iloa. Alkuruuaksi tein kylmän tomaattikeiton, espanjalaista gazpachoa. Pääruuaksi tarjoilin uuniperunoita täytteellä, jossa oli vuohenjuustoa, paprikaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, tuoretta basilikaa, tuorejuustoa, ranskan kermaa ja mausteita (siis ehdoton kaloripommi!). Juomana oli alkon myyjän suosittelemaa punaviiniä. Jälkiruoaksi olin valmistanut kirpeää sitruunavaahtoa ja lempeää lakritsivaahtoa ja täytyy sanoa, että tämä yhdistelmä toimii ihanasti. Seuraksi oli makeaa valkoviiniä. Jälkiruoka ei ollut tuhti eikä edes ällömakea, joka sopi loistavasti niinkin raskaan pääruoan jälkeen (alkon myyjä tosin oli mies ja kuvaili pääruokaa vähemmän raskaaksi... ei ollut lihaa....). Vaahdot kasasin kerroksittain appelsiinimehuun ja sokeriin dipattuihin iittalan pieniin kartiolaseihin ja pohjalle olin kaatanut vielä lakritsikastiketta ja koristelin sitruunaviipaleilla ja kick karkeista leikatuilla sydämillä. NAM! Kaveritkin sanojensa mukaan tykkäsivät, joten ruoka taisi onnistua.

Ruokalajien kanssa tuli hirveä kiire joten kaverit tulivat räjähtäneeseen kämppään. Onneksi keittiö sentään oli kohtuukunnossa, mutta oma huoneeni pääsi loistamaan tavarapaljoudellaan. Opiskelijakämppä<3

Kun kaverit saapuivat muistin, että Inka oli lukinnut lähtiessään huoneensa oven. Keittiössä on vain kolme tuolia ja jostain pitäisi keksiä neljäs. Mikä neuvoksi?? Vähän aikaa pohdimme kavereiden kanssa useita vaihtoehtoja ämpäreiden pinoamisesta lattialla syömiseen. Omasta mielestäni olisi kuitenkin tyhmää syödä lattialla, jos syödään kunnon illallinen. Sitten keksimme tyhjentää parit banaanilaatikot ja siitä tulikin kiva ja tukeva tuoli!

Banaanilaatikot ovat huoneessani hyvin näkyvässä roolissa :D Muuton aikana raahasin kaikki tavarani niissä uuteen asuntooni. Tämän jälkeen osasta tuli säilytyslaatikoita, yhdestä puolikkaasta roskakori ja kuudesta puolikkaasta kokosin hyllyn. Ihmeen moneen niistäkin on, ja ihmeen kestäviä ne ovat! Kesällä varmaan taas pakkaan niihin tavarani ja vien ne säilytettäväksi muualle...

Jälkiruuan kanssa tarjoiltu valkoviini aiheutti oman piristeensä iltaan. Korkki oli harvinaisen tiukassa ja yritimme avata sitä vuorotellen ainakin 20 minuuttia kahdella eri avaajalla. Lopulta korkki katkesi ja työnsimme jäljelle jääneen palan sisään.  Naiset tosiaan asialla, eli ihan hyvä että miehille olisi sittenkin jotain käyttöä :)

Ilta oli oikein mukava, kaiken vaivan arvoinen! Ei se ruoka olisi maistunut ollenkaan hyvältä ilman kunnon seuraa!