Elämä uudessa kodissa on alkanut hyvin. Kotonakin on käyty ahkerasti hakemassa unohtuneita tavaroita ja äidin töistä ilmaiseksi tuomaa ruokaa. Nyt istun taas perheen luona ja käytän tietokonetta selvittäessäni tukien hakemiseen liittyviä asioita. Huh, vihaan kaikkea tälläistä paperisähläystä/verkkosähläystä...

Eilen kävin moikkaamassa kävelymatkan päässä asuvaa ukkia, jolta sain mehuja ja hilloja. Mukaan tarttui myös ikkunanavain, jolla sain vihdoin suljettua remonttimiesten huonosti sulkemat ikkunat vetämisen välttämiseksi. Ukin avopuoliso, siis kummitätini oli ostanut minulle kuusi Iittalan vaaleansinistä lasia, kiitos niistä :)

Kaikki sujuu hyvin. Uudessa kodissa on ihanan rauhallista, välillä ihmettelen sitä rauhaa oikein kunnolla. Välillä kaipaan sählinkiä ympärilleni. Mutta näin on selvästi parempi... Jospa kuulo ja hajuaisti palautuisivat normaaleiksi kuukauden sisään...

Nyt takaisin kotiin... Tuntuu hassulta kun ravaan perheen luona ja kotona... Mietin aina jos joku tuttu joka ei tiedä minun muuttaneen kysyisi että mistä tulen ja minne menen, vastaisin "kotoota ja kotiin"... En vielä tiedä miksi pitäisi kutsua sitä paikkaa missä perheeni asuu... Tuntuu tyhmältä sanoa "pitää käydä porukoilla" tai "perheen luona" kun olen vasta muuttanut. Toisaalta koko omaisuuteni löytyy uudesta kodistani ja olen kotiutunut sinne täydellisesti. Noh, ehkä se oikea sana löytyy pian tai ehkä vasta sillon kun perheeni muuttaa muualle, tällä hetkellä minulla on kaksi kotia.